On melko eri asia, kuoleeko ihminen vanhuuteen tai pitkän sairauden uuvuttamana kuin "ennen aikaisesti" tapaturmaisesti tai sairauskohtaukseen. Jotkut kuolevat oman käden kautta ja suunnittelevat itse jopa hautajaisensa. 

Joka tapauksessa jälkeen jää paljon asioita, jotka vainajan läheisten on hoidettava, olivat he sitten enemmän tai vähemmän järkyttyneitä tai poissa tolaltaan.

Mikko kuoli yllättäen ja odottamatta. Hän oli edellisenä vuonna täyttänyt 40 vuotta, vaihtanut melko äskettäin uuteen työpaikkaan, ja perheeseen oli juuri syntynyt neljäs lapsi. Elimme ruuhkavuosia, emmekä todellakaan olleet valmistautuneet siihen, että kuolema vaanisi nurkan takana.

Anna tulossa vanhasta päiväkodista joulukuussa 2019.

Mutta se vaani. Ja vaanii varmasti kaikkia. Monet ihmiset vain elävät siitä autuaan tietämättöminä. 

Moni leski on ottanut minuun yhteyttä heti puolisonsa kuoleman jälkeen, ja kysynyt neuvoja käytännön asioiden hoitamiseen. Keräsin omista muistiinpanoistani listan, josta voi olla apua silloin, kun pitää toimia, vaikka tuntuu siltä, ettei siihen olisi voimia.

Kun läheinen kuolee – muistilista

  • Mieti, millä tavalla kerrot kuolemasta paitsi läheisille, myös tutuille ja tuntemattomille. Itse jaoin uutisen välittömästi lähipiirille, ja päädyin kertomaan asiasta myös melko pian sosiaalisessa mediassa, joka oli nopein tapa tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, joihin minulla ei itse ollut yhteyttä. Soitin myös Mikon esimiehelle heti seuraavana päivänä. Hautajaisten jälkeen julkaistiin kuolinilmoitus Helsingin Sanomissa.
  • Hae kriisiapua. Meillä kävi monta kertaa kriisityöntekijät kotikäynnillä, ja sain tukea myös puhelimitse monen viikon ajan. Lisäksi kävin työterveyshuollon kautta muutaman kerran traumaan erikoistuneella psykologilla.
Anna ja Isla leikkivät uuden kodin olohuoneessa helmikuussa 2020.
  • Kuolintavasta riippuen kannattaa olla yhteydessä viranomaisiin, jos kuolemaan liittyen herää minkäänlaisia kysymyksiä. Meidän kohdalla tämä oli Itä-Suomen poliisi, jonka kanssa sovittiin käytännön asioista, kuten ruumiinavauksesta, kuolinsyyraportin toimittamisesta, Mikon kännykän (poliisi oli takavarikoinut sen) lähettämisestä jne. Kuolinsyy- ja ruumiinavausraportti toimitettiin kotiin postitse vasta kuukausia kuoleman jälkeen.
  • Valitse hautaustoimisto. Siellä valitaan siunaus-, hautaus- sekä muistotilaisuuspaikka ja -aika, sekä sovitaan ruumiin kuljetuksesta, pukemisesta ja tuhkauksesta. Samalla on valittava arkku ja uurna. Myöhemmin vein hautaustoimistolle myös lasten isille arkkuun valitsemat vaatteet ruumiin hakua varten, ja halusin myös käydä katsomassa ruumista kappelilla, kun se oli haettu Kuopion keskussairaalasta Helsinkiin. (Mökkipaikkakunnalla ei tehty ruumiinavauksia.)
  • Tilaa virkatodistus kaikista seurakunnista, joihin vainaja on kuulunut 15 vuotta täytettyään. Todella moni taho vaatii vainajan asioita hoidettaessa kopion virkatodistuksesta. Kun kuolinpesän osakkaista on listaus, voidaan tehdä myös valtakirja, jolla kuolinpesän asioita pystyy hoitamaan. Leskenä minä luonnollisesti hoidin kaikki asiat yksin. Niitä riitti. Pankkien asiakkuusilmoitusten lisäksi minun piti etsiä talon kauppakirja, kiinteistörekisteriote, lainhuutotodistus, rasitustodistus, avioehtosopimus, avioeron ositussopimus, auton rekisteriote, kiinteistö-, tulo-, ym.verotuspäätökset, maksaa kaikki kuolipesän laskut jne.
Toisaalta asioiden hoitaminen tuntui terapeuttiselta kaiken sekasorron keskellä. Kuolema todentui hetki hetkeltä sitä mukaa, kun to do -listan toteutus eteni.
  • Peruuta kaikki jäsenyydet ja sopimukset, jotka vainajalla on ollut. Itse peruutin ja/tai vaihdoin omiin nimiini sähkösopimuksen, vakuutukset, puhelin- ja nettiliittymät, vesimaksut, jätemaksut, tonttivuokran, kiinteistöverot, kanta-asiakkuudet ja bonus-jäsenyydet, osakkeet, suoratoistopalvelut, lehdet jne.
  • Sulje vainajan some-tilit. Itse jätin Instagramin ja Twitterin sellaiseksi kuin oli, vaihdoin Facebookin Memorial-tilaan ja ilmoitin kuolinuutisen LinkedIniin.
  • Suunnittele hautajaiset ja tapaa pappi. Mitä virsiä kirkossa lauletaan? Millaisia esityksiä muistotilaisuudessa kuullaan? Mitä syödään ja ketä kutsutaan? Tilataanko kukkia? Itse otin yhteyttä pappiin, joka oli vihkinyt meidät kaksi vuotta aiemmin ja kastanut esikoisemme. Hän lupasi tulla siunaamaan Mikon, vaikka oli jäänyt jo eläkkeelle. Siunaustilaisuus oli surullinen mutta kaunis, ja muistotilaisuus hyvin Mikon näköinen.
Odotin vuoroani Mikon pankissa ja tuijotin henkivakuutusmainosta. Se julisti: "Kaiken voi korvata. Paitsi elämän." Henkivakuutusmainosten kuuleminen tai näkeminen tekee edelleen pahaa.
  • Mene vainajan pankkiin ja sulje e-laskusopimukset. Virkatodistuksia näyttämällä saat tietää tilit, lainat, osakkeet jne. Tilitiedot on mahdollista nähdä vasta kuolinpäivän jälkeen, mutta erääntyvistä laskuista pääsee helposti kartalle niistä asioista, mitkä pitää hoitaa. Tarvitset pankkien saldotodistukset kuolinpäivältä, sekä asiakkuusilmoitukset, eli selvitykset luotoista, panttauksista ja takauksista.
  • Hoida vakuutusasiat. Oliko vainajalla henkivakuutus? Oliko vainajan työnantajalla ryhmähenkivakuutus tms.? Mikolla ei ollut kunnon henkivakuutusta, vaan ainoastaan kuopuksen vauvavuoden ajaksi otettu ilmainen "mainosvakuutus". Oli se kuitenkin parempi kuin ei mitään. Työnantajan ryhmähenkivakuutus korvasi jonkin verran paitsi leskelle, myös kaikille neljälle lapselle. Lisäksi matkavakuutus korvasi ruumiin kuljetuksen Keski-Suomesta Helsinkiin (hautaustoimisto haki).
Vakuutusyhtiön lähettämä tekstiviesti ruumiin kuljetuksen korvaamisesta.
  • Jos vainajalla on lapsia, ole yhteydessä maistraattiin eli Digi- ja Väestötietovirastoon (DVV) lasten edunvalvonnasta.
  • Palkkaa juristi perukirjoitusta varten.
  • Ota selvää eläkkeistä ja tuista, joita voit mahdollisesti hakea. Kela maksaa lapsille ja minulle leskeneläkettä, ja työeläkeyhtiö Varma Mikon kuolinhetken mukaisten vuositulojen perusteella arvioidusta eläkkeestä maksettavaa perhe-eläkettä niin pitkään, kunnes nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Myös lapsilisiin tuli yksinhuoltajakorotus.
  • Jos sinulla on pieniä lapsia, ja tarvitset apua, ota yhteys perheneuvolaan. Itse saimme sitä kautta sekä psykologin että kotiapua.

Minusta:

Mä olen Hanna, alle nelikymppinen digituottaja ja kahden pienen tytön äiti Pirkanmaalta. Tässä blogissa kerron siitä, kuinka kahden vuoden takainen, kohtalokas yö muutti minun ja lasteni elämän täysin.