Kuinka usein olemmekaan törmänneet tilanteeseen, jossa henkistä tasapainoamme koetellaan. Kuinka paljon yksilölliset erot lopulta vaikuttavat kokonaiskuvaan? Miten paljon henkisellä hyvinvoinnilla on merkitystä fyysisen hyvinvoinnin ja esimerkiksi tavoitteellisen treenin osatekijänä?

Meistä jokainen on varustettu tietyllä määrällä henkisiä voimavaroja, ja toisille pienetkin vastoinkäymiset voivat tuntua hetkittäin ylitsepääsemättömiltä, kun taas toisilla toleranssi negatiivisuudelle voi tuntua liki rajattomalta. Luonnollisesti erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat asiaan ja joskus maailmanlopulta tuntuva ongelma ei toisena päivänä lopulta olekaan niin merkittävän tuntuinen asia.

Stressinsietokyky on erityisesti haastavina korona-aikoina osalle meistä varmasti kovilla ja taas toisaalta osalle esimerkiksi etätyö on ollut suoranaista nautintoa – ainakin tiettyyn pisteeseen asti.

Jossakin välissä arkisten rutiinien, työmatkojen, tutun konttoriympäristön ja työkavereiden puute voi kuitenkin alkaa nakertamaan ja esimerkiksi etäkoululaisten hyörinä kotona on voinut aiheuttaa pipon kiristymistä. Esim. ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjiä ja heidän tuskaansa tuskin kukaan on viimeisen parin vuoden aikana kadehtinut ja epävarmuus tulevasta huokuu toki lukemattomilla muillakin liike-elämän osa-alueilla, vaikka positiivisiakin signaaleja taloudesta on kantautunut.

Kaiken keskellä yksittäisen ihmisen voimavaroja koetellaan ja jaksaminen voi olla siis kovilla, mutta miten henkistä kanttiaan voi vahvistaa – vai tarvitseeko sitä vahvistaa?

Fyysisen harjoittelun ja tavoitteellisen treenin rinnalla stressi on erityisesti naisilla usein yksi merkittävimmistä elementeistä, joka hidastaa kehitystä. Hetkittäinen stressitila ei merkittävissä määrin vaikuta vielä tuloksiin, mutta pitkään jatkuva stressitila ja kohonnut kehon kortisolitaso (nk. stressihormoni) vaikuttaa negatiivisesti mm. unen laatuun ja aineenvaihduntaan.

Luonnollisesti äärimmäisen yksinkertainen vinkki tähän on usein ilmoille heitetty letkautus ”älä stressaa”, mutta voi kunpa se olisin näin yksinkertaista. Stressitön olotila on varmasti jokaiselle meistä se ihanteellisin olotila, mutta sen saavuttamiseksi ei välttämättä tehdä juurikaan asiaa edesauttavia asioita. Iso vaikutus asiaan lienee ainakin perisuomalaisessa luonteenlaadussa, eli asioista ei aina keskustella riittävästi.

Keinoja henkisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi

  • Puhumalla asiat halki juurta jaksain päästään monessa tapauksessa kuitenkin syvälle ongelmien ytimeen ja vyyhti voi päästä lopulta purkautumaan.
  • Toinen stressitasoihin ja henkiseen hyvinvointiin vaikuttava työkalu on itsetutkiskelu, jota voi harjoittaa esimerkiksi kirjaamalla ylös asioita, joihin haluaa ja voi itse vaikuttaa ja erilaisia keinoja näiden saavuttamiseksi, sekä asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja miten niitä voisi siirtää syrjään omasta arjesta. Lopultahan on täysin turhaa tuhlata ainoatakaan ajatusta asioihin, joihin ei itse voi vaikuttaa ja suunnata energiaa asioihin, jotka tuottavat onnellisuutta, onnistumisia ja hyvää oloa.
  • Erilaiset rentoutus- ja hengitysharjoitukset ja meditaatio ja esimerkiksi jooga tuovat osaltaan myös hyväksi havaittuja elementtejä hyvän olon tueksi ja osalle meistä positiivisten elementtien löytämiseksi apuna voi toimia myös erilaiset terapeuttiset keinot mm. ryhmissä tai yksilötasolla.

Enkä ainakaan itse näe keskusteluja terapeutin kanssa ainakaan millään tavoin heikkoutena, vaan päinvastoin vahvuutena, rohkeutena ja haluna löytää ratkaisuja ja ehkä ideoita ns. laatikon ulkopuolelta. Jokaisella meistä ei vaan löydy aina tarvittavia työkaluja omasta repertuaarista jokaiseen elämän käänteeseen ja siksi avun pyytäminen on enemmänkin vahvuutta.

Jooga auttaa rentoutumaan.

Henkinen vahvuus on hyvinvoinnin peruskallio

Tasapainoinen ja vahva mieli on lopulta hyvinvoinnin peruskallio, terve itsetunto, joka ei vähästä hätkähdä ja jonka varaan on hyvä rakentaa ammatillista uraa ja vahvempaa fysiikkaa treenin myötä. Mielen harjoittaminen on ehdottomasti asia, johon kannattaa panostaa ja josta on hyötyä kaikissa arjen koitoksissa ja luonnollisesti myös urheilussa. Enkä nyt tarkoita missään tapauksessa ainoastaan kilpaurheilu, vaan ihan yhtä lailla myös kuntourheilua. Ja ihan esimerkkinä voidaan nostaa mm. kuntosalilla ne viimeiset ja kehityksen kannalta ratkaisevat toistot, jotka helposti jäävät puristamatta, kun mieleen hiipii tunne, että ei vaan jaksa. Siksi monelle saliharjoittelijalle onkin aika merkittävä apu ns. salipsykologista, eli omasta ammattitaitoisesta valmentajasta, joka osaa monesti tunnistaa ne fyysisen ja henkisen suorituskyvyn rajat jopa treenaajaa paremmin.

Täysin samankaltainen tilanne tulisi löytyä luonnollisesti myös parisuhteesta, jossa kumppani osaa tukea ja osoittaa empatiaa tilanteen niin vaatiessa ja toisaalta osaa myös antaa tilaa ja kun sitä tarvitaan. Yhteispeliä, syvällisiä keskusteluja, yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä. Avoimuutta ja läheisyyttä, ymmärrystä ja kannustusta, sekä rohkeutta ja rakkautta. Elementtejä, joiden avulla yksilö vahvistuu ja jaksaa sekä uskaltaa kantaa ja erityisesti myös jakaa taakkansa.

Sitä kai se elämä parhaimmillaan on. Yhteistyötä, jotta jokainen yksilö voi olla vahva ja tasapainoinen ja ennen kaikkea rohkeasti oma itsensä. Rentoudu, rauhoitu, kuuntele itseäsi ja ympäröi itsesi asioilla, jotka luovat elämääsi voimaa ja valoa.

Jos kaipaat uusia näkökulmia fyysisen harjoittelun ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi tai vinkkejä henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen, niin voit olla minuun yhteydessä sähköpostilla lindanosoite@gmail.com

Energistä joulun odotusta ihan jokaiselle,

Linda