Olen joskus kuullut ihmisten sanovan, että ”ei mulla ole mitään tavoitteita”, mutta mahtaako siinä olla kuitenkaan koko totuus? Tavoitteita on toki monenlaisia ihan kuten meitä ihmisiäkin ja jollekin meistä tavoite voi olla esimerkiksi matka kaukomaille tai oma kesämökki tai vaikkapa palkankorotus, mutta mielletäänkö edellä mainitun kaltaisia asioita tavoitteiksi? Uskalletaanko niistä puhua vaikkapa läheisille ja miten ne lopulta elämäämme vaikuttavat?

Valmennustyössäni olen törmännyt usein asiakkaisiin, jotka käyvät salilla, mutta jumppailevat usein ilman sen kummempaa punaista lankaa. Käytännössä siis ilman johdonmukaisuutta ja ilman tavoitteita. Tai ehkä se tavoite on esimerkiksi mielessä häivähdyksen omaisesti vilahtanut ajatus painonhallinnasta, mutta ilman sen suurempaa suunnitelmallisuutta ja tästä syystä usein myös tulokset jäävät saavuttamatta.

Tavoitteellinen harjoittelu

Tavoitteellinen harjoittelu on monesti asia, jossa myös kokeneempien harrastajien on hyvä turvautua valmentajan apuun laadittaessa suuntaviivoja kohti tavoitteita ja jo pelkästään tavoitteiden realistisuuden säilyttämiseksi.

Tavoitteellisuus esim. kehonmuokkauksessa, on henkilöstä itsestään kumpuava tahtotila, jossa tähdätään esimerkiksi rantakuntoon tulevaksi kesäksi ja jos ajatellaan vaikkapa aikajanaa tämän tekstin julkaisuhetkestä seuraavaan kesäkauteen, niin tavoiteasettelussa ei ole ehkä viisainta startata ajatuksella ”20 kiloa pois juhannukseen mennessä”. Painonhallinta muutenkin on kehonmuokkauksen osa-alue, jossa tehdään yllättävän paljon ihan klassisia virheitä muun muassa liian alhaisen energiansaannin muodossa ja yleisimpänä syynä tähän lienevät osaamattomuus ja jostain kumman syystä sitkeästi mielessä istuva ajatus, että kyllähän sitä laihtuu, kun syö vähemmän.

Totta toki osaltaan, mutta pelkkä energiansaannin rajoittaminen on kokonaisuuden kannalta hyvinkin hatara suunnitelma, joka ei kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta kanna kovinkaan pitkälle. Toki ensimmäisten päivien aikana nestettä kehosta voi jonkin verran poistua, mutta väistämättä jossakin vaiheessa iskee energiavajeen aiheuttama väsymys, unen laatu heikkenee ja lopulta koko touhu kääntyy itseään vastaan. Monesti vielä niin, että energianvajetta paikataan vähän reilummalla syömisellä ja lopputulemana vaaka näyttää jopa alkuperäistä suurempaa lukemaa. Ihmiskeho kun on niinkin kummallinen fysiologinen kokonaisuus, että se hidastaa energiavajeessa aineenvaihduntaa ja pyrkii pitämään tiukasti kiinni mm. kertyneistä rasvasoluista.

Puhuttaessa tavoitteellisesta harjoittelusta ja kehonmuokkauksesta lihasmassan kehittämisen kautta, olen törmännyt asiakkaiden kanssa usein mitä eriskummallisempiin ajatuksiin. Millään tavoin kenenkään tavoitteita arvostelematta koen kuitenkin, että esim. ”200 kiloa penkistä” ja salikäyntejä pari viikossa on jo lähtökohtaisesti hyvinkin kaukana realismista.

Miten tavoitteet treenin suhteen kannattaisi asetella?

Luotaessa tavoitekokonaisuutta tulee mielestäni ehdottomasti huomioida henkilön realiteetit, arjen vaatimukset ja kiireet ja pyrkiä tunnistamaan aidosti ne harjoitteluun vaadittavat voimavarat arjen aikataulun ohella ja näistä kaikista muodostuu lopulta se polku kohti tavoitetta.

Ja ehdottomasti - hyväkin tavoite tarvitsee matkan varrelle myös välitavoitteita, sillä lihasmassan kehittyminen on lopulta hyvinkin hidas prosessi ja motivaatio on taatusti koetuksella, jos lopullinen tavoite naulataan kalenteriin esimerkiksi parin kolmen vuoden päähän.

Vertailukohtana vaikka Karhunkierros Oulangan kansallispuistossa. Ehkä sen reilut 80 kilometriä voi innokas rynniä läpi päivässä, ilman ainoatakaan taukoa, mutta ehkä pienet tauot matkan varrella maisemia ihaillen jättävät retkestä mieleen myös jotain muistamisen arvoista. Ihan sama pätee ihmisen kehon muokkaukseen. Realistisesti saavutettavissa olevat välitavoitteet palkitsevat ja lisäävät merkittävästi intoa jatkaa taas kohti seuraavaa.

Miten valmentaja voi auttaa tavoitteiden saavuttamisessa?

Osaava valmentaja auttaa sinua luomaan juuri sinun elämäntilanteeseesi sopivan aikataulun, eli harjoittelun ohjelmoinnin, jonka avulla tavoitteiden saavuttaminen onnistuu ja jolloin suunnitelmassa on huomioitu myös riittävä lepo, kehonhuolto ja oikein mitoitettu energiansaanti osana kokonaisuutta. Pelkän yhden osa-alueen armoton pönkkääminen, kun ei johda oikeastaan mihinkään muuhun, kun korttitalon kaltaiseen lopputulokseen, kun taas kaikilta osin tasapainoiseksi laadittu tavoiteasettelu luo pohjan kokonaisuudelle, jossa yhdistyvät terveet elämäntavat, parempi elämänlaatu ja liikunnan paikka osana energistä arkea.

Kärjistetysti voidaan sanoa, että tavoitteellinen harjoittelu kantaa, motivoi ja palkitsee, kun taas treenaaminen ilman tavoitteita ja suunnitelmallisuutta… no ehkä se on jonkinlaista ajanvietettä.

Joku voisi sanoa, että ”ei se matka, vaan päämäärä” tai ehkäpä ”ei se päämäärä, vaan matka”, mutta omasta mielestäni molemmat. Ehdottomasti. Paras matkahan on se, jossa jokainen päivä on arvokas ja jossa isokin päämäärä tavoite on lopulta vain yksi välietappi maallisella matkallamme.

Taakseen ei kannata vilkuilla ja paikalleen kun ei voi jäädä, niin katse on hyvä suunnata valoisaan huomiseen ja parempaan versioon omasta itsestä.

Onko Sinulla haaveita omaan kehoosi liittyen?
Ota minuun rohkeasti yhteyttä lindanosoite@gmail.com niin laitetaan yhdessä pyörät pyörimään ja tehdään tavoitteistasi totta.

- Linda -